Think outside the box

Laation ulkopuolinen ajattelutapa on ollut perjantain ja lauantain luentojen innoittamana viikonlopun teema. Testatkaapa vaikka youtuben tarkkaavaisuustestiä:
http://www.youtube.com/watch?v=oSQJP40PcGI
Ei ole ihmismielen toimimisen ymmärtäminen helppoa ei.

On täällä muutakin tehty kuin laatikon ulkopuolelle on kurkisteltu:

Tein erittäin herkulliseksi havaittua karjalan kauraleipää. Täältä löytyy ohje: Karjalan kauraleipä joka kuuluu näin:

Raaka-aineet

1L	vettä
3dl	kaurahiutaleita
1rkl	suolaa
50 g
	hiivaa (minä käytin 2pss kuivahiivaa, liotin pieneen tilkaan lämmintä vettä ja lisäsin taikinaan)
n.2L	vehnäjauhoja

Valmistus:

(ei vaadi käsinalustamista)
Turvota kaurahiutaleita vedessä suolan kanssa tunnin ajan.
Liota hiiva tilkkaan haaleaan vettä ja kaada astiaan.
Vehnäjauhot sekoitetaan taikinaan lastalla.
Peitä kulho liinalla ja nostata tätä löysää taikinaa tunnin.
Kaada taikina kahdessa osassa pellille tai yhtenä "möykkynä".
Paista heti 200-asteessa noin tunti. Leivät saavat uunissa rapean pinnan, jos haluat pehmeäkuorista leipää, voitele kypsät/kypsä leivät voivedellä ja jätä liinan alle.

Aloitimme lintujen talviruokinnan. Liikkeelle lähdettiin Lidlistä ostetulla auringonkukansiemensyöttöautomaatilla ja parilla talipallolla, mutta koska bongauspäiväkirjassamme lukee jo useampana päivänä: talitinttiX5, päätin laajentaa ruokavalikoimaa ja askartelin yllä olevan pähkinänsyöttöautomaatin. Eipä muita lintuja ole vielä näkynyt, jatkamme tarkkailua ja ruokintaa.

Ostinpa tässä joku viikko sitten ruusuja itselleni:) Nyt ne jo nuupattivat siihen malliin, että näyttivät lähinnä säälittäviltä. Ajattelin kokeilla vähän erilaista jäälyhtyä, ulko-olosuhteet kun näyttävät vielä useamman päivän ajan olevan otolliset moisille kauneuksille: laitoin tyhjiin maitotölkkeihin vettä ja pari ruusua kuhunkin. Kiikutin ne ulos jäätymään, odottelen jännittyneenä lopputulosta!

Sitten vielä ompelukuulumisia: kaksi siskoani kiikuttivat minulle suuren läjän vanhoja vaatteitaan, aluksi ajattelimme laittaa ne myyntiin huuto.nettiin vaatepaketteina. Nyt tästä on jo yli vuosi, joten laitoin kaikki isoon jätesäkkiin ja vien hyväntekeväisyyskirpputorille. Osa vaatteiden kankaista oli kuitenkin varsin kauniin värisiä ja kivaa materiaalia, joten päätin kokeilla vähän tuunausta: alla on 92-senttinen paita, joka on tehty vanhasta Onlyn xs-kokoisesta paidasta (etu- ja takakappale) sekä vanhasta hihattomasta paidasta (hihat).

Tästä jatketaan. Nyt pitää taas ajatella järkevästi ja jatkaa siivoiluja. Kuulemisiin!

Toimintaterapiaa viikonlopulta

Viime viikko meni tentteihin lukiessa. Kun perjantaina pääsin kotiin yhdentoista jälkeen illalla opiskelutani ensin koko päivän, istuttuani tentissä kolme tuntia ja matkustettuani vielä kotiin, tunsin ansainneeni lauantaina kunnon ompelutuokion! Niinpä linnoittauduimme ystäväni kanssa uuteen autotalliimme saumurin, ompelukoneen, peitetikkikoneen, CD-soittimen sekä viinipullon kanssa ja tässä tuloksia:

Keltainen sukellusvene -paita. Siitä tuli peitetikkikoneen ansiosta aika hyvä.

Tunikakangas on odotellut vuoroaan kaapissa jo varmaan vuoden. Päälle istuu hyvin, henkarille ei kovin hyvin.

  Tällainen kasa silppua jäi vanhoista paidoista, joista leikkasin ison pinon kypärämyssyjä. Ne odottavat ompelua, saumuri temppuili illalla kun yritin saada osia kursittua yhteen. Kuvia seuraa myöhemmin.

Kuusi ehti saada tänään jo lumipeitteen.

Havut laitoin laiskuuttani maitotonkaan, vaikka niistä piti tulla kranssi.

Joulupuu on varastettu...EIKÄ OLE - lupa kysytty kaupungilta.

Lähimetsää kaadettiin ja maalainen minussa päätti hakea joulukuusen pystymetsästä. Tai kaadetusta metsästä. Kunniallisena ihmisenä soitin kaupungin tekniseen virastoon ja kysyin luvan, saanko hakea kuusen ja havuja. Sain luvan. Tuumasta toimeen - kävimme Onnin ja ystävien kanssa hakemassa vähän havuja ja sieltä löytyi myös kiva latva, jonka kannoin pihaamme joulua odottamaan. Nyt on ekologinen lähikuusi! Useampi on kyllä jo (kateellisena;) kommentoinut, että näinköhän neulaset pysyvät jouluun saakka....kyllä pysyy! *toivottavasti*

Vihdoin täällä!

Ajatus blogista nousi esille tänä syksynä, kun olen elänyt varmaan tähänastisen elämäni kiireisintä aikaa. Lueskelin muutamaa blogia ja ihmettelin, kuinka ihmiset ehtivät hoitaa työn, kodin, lapset, tehdä sivussa valtavan määrän käsitöitä tai leipomuksia ja sen lisäksi ylläpitää paria blogia. Noh, minäpä ajattelin, että jos muut niin kyllä minäkin. Olkoon sitten, että en välttämättä tänne päivityksiä ehdi ihan viikottain tekemään, niin jääpähän ainakin jotain todistusainestoa siitä, mitä teen! Jos vaikka itseltä ihan sattuisi unohtumaan. Tässä teille siis kurkistusikkuna meidän hullunmyllyyn!